Jouluruusun nuput

Kirjoitettu 12. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Mökkielämää, Kukat, Koti/Mökki/Puutarha

jouluruusu-nuput-450-web.jpg

Kuten olen tainnut kertoakin, olen istuttanut tänä syksynä mökille noin 5-6 jouluruusua. Käyn niitä katsomassa joka kerta mökillä ollessamme. Nehän ovat ikivihreitä ja siten kukkapenkin komistuksia marraskuun harmaudessakin. Nyt niihin on tullut nuppuja. Maasta pukkaa jo aika isoja silmuja ja jännityksellä odotan tarkoittaako tuo kukintaa ja millaisella aikataululla. Tämän yksilön lisäksi nuppuja on nähtävissä 2-3:n muukin taimen juurella. Aivan ihana nähdä elämää syksyisessä puutarhassa kun kaikki muu näyttää kuolleelta ja vähän ränsistyneeltäkin.

Parvikelaatikkoa, siellähän on myös pari jouluruusua, en vielä ole ehtinyt tutkia. Teen sen heti huomenna päivänvalon aikaan. Jospa sekin innostuisi kukkimaan.

Kuvassa näkyy etualalla 2 nuppua ja tuolla takana oleva valkoinen pallukka on myös nuppu!

Imatran kirkkoherra

Kirjoitettu 12. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Yhteiskunta, Ihmissuhteet, Yleinen

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Kuten nyt tämä kirkkoherran tapaus. Mitä itselleni toivoisin on ymmärrys - kyky ymmärtää näitä nykyajan villityksiä. Homot, lesbot, transut jne. ja sitten nuo diagnosoidut vääränlaiseen ulkokuoreen syntyneet sielut.

Kirkon aktiivijäsenellä, kirkkoherralla, täytyy olla vahva usko asiansa oikeutukseen ja hirvittävä itsetunto kun rohkenee tällaisen asian julkaista. Tietäähän sen tyhmempikin että meidän kirkkomme ei hyväksy erilaisuutta (naispappeusasiakin aktivoituu vuodesta toiseen vaikka on jo vanha asia), media käy kuin haaskan kimppuun ja keskustelupalstat saavat taas pohdintaa pitkäksi aikaa. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa siellä tullaan käymään aiheesta suurelta osin epäasiallista keskustelua jossa ei sanoja säästellä. Media ottaa tästä asiasta kaiken mitä on otettavissa ja seurakuntalaisillakin on aiheesta mielipiteitä vähän joka suuntaan. Kysymystä tullaan pohtimaan vielä pitkään; voiko kirkkoherra jatkaa tehtävässään? Jos ei - miksi?

Omalta osaltani sanoisin, että niin kauan kun em. tapaukset eivät liity elämääni millään tavalla minun on ne helppo hyväksyä kaikkinensa. Mielestäni on aivan sama mitä ihmiset omalla elämällään tekevät, kun se pysyy lain ja järjestyksen piirissä. Suon heille heidän pikku omituisuutensa, edellyttäen että he myös sallivat minun elää elämääni omalla tavallani.

Mutta jos minulta kysytään ymmärränkö em. erilaisuutta, se onkin vaikea kysymys. Voisin tietysti sanoa toki kyllä - kyllä ymmärränhän minä, mutta sisimmässäni en ymmärrä. Hyväksyn pakon edessä, mutta en ymmärrä. Olen pahoillani.

Puuttumatta lähemmin aiheen herättämän filosofisen tai uskonnollisen aatemaailman “totuuksiin” toivon vilpittömästi tälle kirkkoherralle kaikkea hyvää ja voimia kestää mahdolliset tulevat vastoinkäymiset ja paineet sekä kirkon että yhteiskunnan taholta.

Sähköt poikki - pimeää

Kirjoitettu 10. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Mökkielämää, Koti/Mökki/Puutarha, Kuvat

img_8871-450-2-web.jpg

Kaltaiseni kaupunkilaistyttö ei voi kun ihmetellä kuinka hirvittävän pimeää voi pimeällä olla. Varsinkin tällaisena myrskyiltana, kun tuuli humisee mökin ympäristön puissa ja ravistaa mökin nurkkia ja ikkunoita. Kynttilänvalossa täällä istutaan ja toivotaan että jossakin vaiheessa ennen aamua saataisiin taas sähköt päälle. Vanha pönttöuuni on lämmitetty päivällä joten siitä riittää lämpöä aamuun saakka, mutta esim. kahvinkeiton voi tältä illalta todennäköisesti unohtaa. Toivottavasti sitten aamulla.

Pääkaupunkiseudulla nämä sähkökatkokset olivat aina lyhyitä, mutta en tiedä miten on näiden pikkukylinen kanssa. Huomenissa on lähdettävä kaupunkiin jos ei saada virtaa. Mokkulan kanssa surffailu tai kirjoittaminen on hidasta ja se kuluttaa akkua joten sitäkään ei ole järkevää tässä tilanteessa liikaa harrastaa. No - jaa. Pitänee lopettaa ja säästää läppärin akkua huomiseen.

Kaksi vanhaa puuta

Kirjoitettu 8. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Sävelet, Perhe, Ihmissuhteet, Kuvat

kaksi-puuta-2-web.jpg

Soikoon tämä Juha Tapion koskettava laulu isänpäivän kunniaksi. Harva isä tänne sivuilleni eksyy, mutta virtuaalimaailma on ihmeellinen …jos vaikka. Laulu on joka tapauksessa upea! Sanomaa siinä on niin isille ja äideille kuin mummoille ja vaareillekin.

Kaksi puuta

Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun
kun hetken päässä aamu odottaa
ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa
oomme taas kuin kaksi lasta, ne jotka aikoinaan puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan

ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: me kai ollaan niin kuin nuo

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen
seisoo erillään
ne kestää joka tuulen ja sään
kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen
seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

Kaksi ylvästä ja nuorta
varmoina on voimistaan
taivaankantta kohti kasvaneet
ehkä vuodet ovat vuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet
kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet
se ihme on kai vasta
oomme tänne selvinneet

ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: mehän ollaan niin kuin nuo

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen
seisoo erillään
ne kestää joka tuulen ja sään
kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen
seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen
seisoo erillään
ne kestää joka tuulen ja sään
kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen
seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

YouTube: Juha Tapio - Kaksi Puuta 2008

Kiusatut nuoret

Kirjoitettu 6. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Yhteiskunta, Ystävät, Yleinen

silta-450-snow-web.jpg

Eilisen 45 minuuttia ohjelman aihe oli ahdistava. Se herätti paljon ajatuksia puoleen jos toiseenkin. Sekä Jokelan että Kauhajoen tapahtumien pohdinnassa on tekijöiden vanhempien ja muiden läheisten koko elämän kestävä taakka ja tuska jäänyt vähemmälle huomiolle. On ollut kiire tuomita ja nimetä syylliset. Ohjelma sai todella ajattelemaan. Lapsensa em. tavalla menettäneiden vanhempien tuska tuntui siirtyvän kuvaruudulta olohuoneeseemme. Niin tavallinen suomalainen perhe!

Kun esim. tavallisen perheen tavallista älykkäämpi tai muulla tavalla keskivertomassasta poikkeavasta lapsesta tulee koulukiusattu yksinäinen ja ulkopuolinen - kenen silloin on syy. Kotona on vaikea löytää vastauksia kysymyksiin miksi, miksi kukaan ei halua olla kanssani tai miksi minua aina tönitään, pilkataan ja vähätellään. En tiedä mitä itse vastaavassa tilanteessa tekisin. Luulen, että vanhempien on vaikea, suorastaan mahdotonta, etsiä ja löytää kavereita lapselleen, varsinkin tapauksissa joissa kiusaaminen mennyt jo liian pitkälle.

Tekisi mieleni sanoa että tässä koulukiusaamisasiassa koulu ja opettajat ovat avainasemassa. Koulujen ilmapiiriä kritisoidaan joissakin kirjoituksissa rankasti. Siellähän se näkyy ensimmäisenä. Koulun ja opettajien olisi ehdottamasti puututtava haivaitsemiinsa kiusaamistapauksiin heti alkuunsa. Siis siinä vaiheessa jolloin nykykäytännön mukaisesti asiaa on vielä helppo vähätellä. Opettajissa ja alan ihmisissä on monenlaisia persoonallisuuksia. Joistakin ei kerta kaikkiaan ole auttajiksi vaikeissa tilanteissa. Kaikki eivät todellakaan ole sivusta katsoenkaan oikein ajan tasalla tai joskus voisi sanoa että ammatinvalinta ei ole osunut kohdalleen. Auktoriteetin puute on nykyaikaa ja kun opettajalla ei ole arvovaltaa oppilaiden silmissä häneltä puuttuu kyky vaikuttaa. Kannatan ehdottomasti alan ammatti-ihmisiä koulujen avuksi.

Miksi ja miten niin monet nuoret siirtyvät kiusaajan puolelle? Kiusaajan suhteen kodin ja koulun rakentavalla yhteistyöllä voisi saada paljon hyvää aikaan. Vai ollaanko tässä kohden taas liian helposti vähättelylinjalla? Voisiko ajatella, että kiusaajalla on loppupeleissä enemmän ongelmia ja avun tarvetta kuin kiusatulla?

Joka tapauksessa näitä rankasti kiusattuja nuoria on enemmän kuin arvaammekaan. Koti ja koulu ovat voimattomia tämän ilmiön edessä ja valitettavasti myös ammattiauttajat saattavat joskus vähätellä lapsen/nuoren henkistä kärsimystä. Kuitenkin myönnetään että asiantuntijoiden mukaan pitkäkestoinen syrjintä, pilkkaaminen ja vähättely eivät voi olla vaikuttamatta nuoren henkiseen kehitykseen. Se kasvattaa ihmisvihaa ja aggressiivisuutta ja lopulta pilaa kiusatun koko elämän. Se ei voine olla noiden kiusaajien päämäärä?

Sanovat että meillä taloudellisesti ankarat ajat edessä. Mihin suuntaan se vie yhteiskuntaa näkyy vasta vuosien kuluttua. Lasten ja nuorten tilanne on huolestuttava ja erittäin vaikeasti hoidettavissa yhteiskunnan ja yksilönkin osalta.Tässä ei voi unohtaa että usein myös kiusatun koko perhe kärsii. Pikaista parannusta ei kiusaamiseen sen kummemmin kuin perheiden hyvinvointiinkaan ole odotettavissa. Ja joissakin tapauksissa ollaan jo myöhässä. Pahasti.

Pitäisikö nostaa henkiset arvot taas kunniaan ja alkaa kantaa vastuuta lähimmäisistä? Niin - jotain pitäisi tehdä, mutta mitä.

Linkkejä keskusteluihin: perhe.fi ja tukiasema.net

Se toimi sittenkin

Kirjoitettu 5. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Yhteiskunta, Koti, Minä

img_6165-450-web.jpg

… kotipalvelu, meinaan. Mummin asia sai onnellisen päätöksen.Yhteiskunta on tänä päivänä sellainen että kaikista itsestään selvyyksistä pitää “taistella”. Joku tuttava kertoikin ettei kunnan tms. taholta tule mitään lakisääteisiäkään palveluja ilman omaa aktiivisuutta. En jaksa edes ajatella ihan äsken poliitikkojen taholla julkisuudessa käytyjä keskusteluja hyvinvointisuomen kunnallisista palveluista. Hah!

Aamulla kiersin rantapuistikon. Oli ihanan kirpakka syysaamu. Nollakeli eikä satanut tai tuullut tms. kuten muutamana aiempana päivänä. Odotan pakkasaamuja jolloin auringon noustessa järvi höyryää, rannan kasvillisuus ja puut peittyvät kuuraan ja järven pinta jäätyy ohueen riitteeseen. Maisema on silloin taas erilainen - kuvauksellinen ja satumainen. Kuten kuvassa viime syksyltä; aikainen auringonnousu marraskuun alussa viime vuonna.

Iltapäivällä kävimme nuorison kanssa vielä kaupoilla. Isänpäivä on ensi sunnuntaina ja jouluakin pitää alkaa pikku hiljaa ajatella. Kaupat alkaa olla pullollaan tavaraa siitäkin voi päätellä joulun lähestyvän, varsinkin ne suklaarasiavuoret saavat veden kielelle. Mitä jos sitä saisi syödä niin paljon kuin napa sietäisi? Ähkyhän siitä tulis ja morkkis ja vaikka mikä.

No - voin sen tässä tunnustaa: olin eilen illalla yksin kotona ja pistelin puolen litran paketin jäätelöä naamariin ihan yksin. Olis sitä mennyt enemmänkin, mutta jokin raja täytyy sentään mässäilylläkin olla. Tuokin vähäinen lankeemus meinasi kaduttaa jälkeenpäin. Tiedän siis oikein hyvin tuon morkkistunteen mikä tulee hillittömän mässäilyn jälkeen - olipa sitten kysymyksessä jäätelö tai jokin muu ihanuus.

Dummies for BB

Kirjoitettu 5. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Sävelet, TV/Radio/Media, Yhteiskunta, Ihmissuhteet

Tämän vuoden BB on ollut, ainakin siltä osin mitä olen sitä katsonut, käsittämättömän tylsä ohjelma. Millaiset ovat olleet valintakriteerit näiden talossa elelevien henkilöiden kohdalla. Onko tässä haettu suoraan sanottuna keskimääräistä tyhmempiä hahmoja vai onko asukkaiden älykkyys tai sen puute sattuman sanelema juttu?

Tuntuu että aina kun päätän katsoa edes osan päivän koosteesta siellä puidaan Tuulin ja Teron kummallista suhdetta. Ja pohditaan peittojen heilumista. Se on saanut kohtuuttoman paljon huomiota mikä kertoo vain ohjelman sisällön puutteesta ja tyhjyydestä. Tyttö vaikuttaa ihan neuroottiselta ja epävarmalta itsensä suhteen eikä poika parka ole paljon kummempi. En voi käsittää tämän pojun suosiota - en sitten millään. Kamalat saparot! Enkä Tuulin, tulevan opettajan, sivistystasoa ja julkista peiton alla puuhastelua.

Anniina on täysi typerys ja aivan ulalla jopa peruskoulun perustietojen suhteen. Vaikeammista aiheista puhumattakaan. Hän on kuulemma hyväsydäminen ja pärjännyt sillä tähän saakka? Käsittämätöntä. Tämähän ei ole mikään sydämellisyyskisa.

Cheryll on päähänpotkittu blondi. Talon asukkaat, sekä miehet että naiset, hyökkäävät aina tilaisuuden tullen haukkumaan tämän blondin käytöstä ja ajatuksia, vaikka itse saattavat olla monessa suhteessa paljon pahempia. Ja äänestävät häntä kilvan häätöäänestyksiin. Tässä voisi kai sanoa että tyypillistä naisten ja laskelmoivien miesten tarkoitushakuista käytöstä!

Anna taitaa olla “fiksuin” talossa tällä hetkellä olevista naisista? Ei kovin valovoimainen ilmiö, mutta menettelee.

Ja tällä Johanilla alkaa olla pissaa päässä jo sen verran että kuvittelee korjaavansa koko potin näiden typerysten nokan edestä. Ja se alkaa myös näkyä. Muut kun eivät näytä muistavan että tässä on peli kysymyksessä eikä hauska loman vietto kavereiden kesken. Ainoa joka tuon täysin ymmärtää on mielestäni juuri tämä em. Johan. Pelimiehiä.

Jos talon naiset olisivat fiksuja he olisivat järjestäneet molemmat miehet häätöäänestykseen niin kauan kuin se olisi ollut mahdollista. Olisivat aika varmasti päässeet ainakin toisesta miehestä eroon. Nythän siellä on ollut neljä naista ja kaksi miestä. Ja naiset äänestävät perinaiselliseen tapaan toisiaan häätöäänestykseen kuin toivoisivatkin miehen voittavan.

Naisten välinen solidaarisuus ei toteudu talossa eikä sen ulkopuolella. Se näkyy kun kansa pääsee äänestämään suosikkejaan ja inhokkejaan. Miehet äänestävät miestä voittajaksi useammin kuin naista ja niin tekevät naisetkin, valitettavasti. Naisten tunne-elämä ja äänestysperusteet kun eivät kaikistellen siedä lajitovereitaan ja se on monen harmin alku ja juuri.

PS. Huomenna keskiviikkona tulee MTV3:n 45 minuuttia ohjelmassa Jokelan koulusurmaajan vanhempien haastattelu. Vaatii vanhemmilta tosi paljon rohkeutta tulla julkisesti kertomaan noin järkyttävän tapahtuman taustoja ja omia tuntemuksiaan kaiken jälkeen.

Maanantaidraamaa TV:ssa

Kirjoitettu 4. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe TV/Radio/Media, Yhteiskunta

horstensia-450-web1.jpg

Vuonna 2005 tuli telkkarista maanantain korikatsomon paikalla Johanna Hartikaisen kirjoittama näytelmä Tahdon asia. Se oli hyvä - käsikirjoitus oli hyvä, ohjaus oli hyvä ja näyttelijävalinnat osuivat siinä kohdalleen. Se oli kerta kaikkiaan ihana sarja ja erittäin suosittu.

Tuon sarjan suosioko lie syy siihen että Johanna Hartikaisen kirjoittamia sarjoja alkoi tulla kuin tehtaan hihnalta. Oli Harvoin tarjolla ja nyt tämä viimeisin ja huonoin ; Ylikävely. En pitänyt esityksestä enkä ohjauksesta ollenkaan. Aihekin tuntui väkinäiseltä - väkisin keksityltä. Sanon tämän siitä huolimatta että jotkut kriitikot ovat hehkuttaneet em. ohjelmaa kiinnostavana psykologisena tv trillerinä. Minua se ei vanginnut tv ruudun äärelle vaan välillä malttoi ihan hyvin hoidella muita asioita. Ts. yhtä tyhjän kanssa.

Naisten ja miksei miestenkin sikailu ja humalassa riehuminen ei todellakaan jaksa kiinnostaa. Sitä on nyt nähty telkkarissa vuosikausia joten eiköhän se sanoma ole jo loppuun kaluttu. Toisaalta suomalaisen perhe-elämän kuvaus voisi pikku hiljaa kääntyä positiivisempaan suuntaan kotimaisessa tuotannossakin. Se ei olisi lainkaan pahitteeksi ottaen huomioon nykyperheiden ja koko yhteiskunnan tilan.

Matti Kassila puhui samasta asiasta viime viikolla radiossa. Kotimaiset elokuvat kaipaavat samaa; tarinan kertomisen taitoa, pitkäjännitteistä juonenkulkua ja esim. tavallisen keskiluokkaista elämää mielenkiintoa herättävällä tavalla kuvattuna.

Vai onko sellaista enää olemassakaan - edes mielikuvissa?

PS. Yllä olevalla kuvalla ei ole sen kummempaa sanomaa. Onpahan vain ärtsyn värikäs kuva syksyn piristeeksi. Siinä on kuvattu tuikun avulla alhaalta päin valaistua hortensian oksaa joka meinasi syttyä palamaan kuten edessä tummuneista kukan terälehdistä käy ilmi.

Rulettaako kotipalvelu

Kirjoitettu 3. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Yhteiskunta, Perhe, Minä

Helkkari että risoo nuo kunnalliset palvelut. Vaalit olivat vasta ja puheet sitä myöten yhtä hyvinvointiyhteiskuntaa ja tasa-arvoa. Hah!

Soitin tänään meidän mummin (90 v) asioissa erään kaupungin palvelukeskukseen. Ja koska asun satojen kilometrien päässä kyselin puhelimessa ruokien kotiin toimituksesta, lähinnä kuinka asiassa tulisi menetellä. - No - täti joka vastasi puhelimeen sanoi heti alkuunsa että eihän se näin käy että tässä puhelimessa vaan tilataan ruokatoimituksia. Enkö tiedä että siinä toimituksessa on monta vaihetta kotikäynteineen ja tarvekartoituksineen. Perskules kun ei täti ymmärtänyt että meidän kannaltamme juuri menettelytapa tässä olisi alkuun kysymyksessä. Ei toki minulla ollut aikomustakaan astua palvelutädin herkille varpaille, mutta mistä helkkarista minä voin tietää miten tässä pitää käyttäytyä kun en ole koskaan ennen moista palvelua “anonut”.

Jankkauksen jälkeen viesti meni vihdoin perille ja päästiin asiaan eli kuinka tässä asiassa edetään protokollan mukaisesti. Palvelutädin joka toinen lause alkoi ei käy, eikä se niin ole, ei ole ollenkaan itsestään selvää jne…

Tekisipä mieleni sanoa mitä todella ajattelen kaupungin virkamiesten/naisten palvelualttiudesta. Sitä ei yksinkertaisesti ole. Melkein piti pyytää anteeksi että vaivasin.

No - huomenna menee joku “ystävällinen” virkailija kartoittamaan mummin tilannetta. Huoh! Pitää jo kerätä voimia ja nauttia vitamiineja että kestää seuraavan erän kotipalvelua vastaan.

Kaarisilta

Kirjoitettu 2. Marraskuu, 2008 - marlakos - aihe Sävelet, Kuvat, Runot

img_9263-450-2-web.jpg

Viikonloppu alkaa olla lopullaan. Eilen satoi koko päivän jäistä vettä. Kävimme hautausmaalla iltapäivällä ennen vieraiden tuloa ja karmeasta säästä huolimatta siellä riitti kävijöitä. Palavat kynttilät haudoilla on kaunis näky - varsinkin illan pimetessä koko alue loistaa kynttilöiden valoa.

KAARISILTA
Aale Tynni

Ja Jumala sanoi: “Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan.
Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee.”
Minä sanoin: “He tulevat raskain saappain,
multa-anturoin miten sillan kyllin kantavan ja
kirkkaan tehdä voin, sitä ettei tahraa
eikä särje jalat kulkijain?”

Ja Jumala sanoi: “Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet.”

YouTube: Kim Lönnholm - Minä olen muistanut

Tälle keskellä kaupunkia sijaitsevalle hautausmaalle on haudattu ainoastaan yksi tuttavamme, jonka haudalle veimme tietysti kynttilät. Muualle haudattujen läheisten muistopaikalle sytytimme myös jo tutuksi tulleeseen tapaan kynttilämme eri puolille Suomea haudattujen läheistemme muistoksi.