Helkkari teen todennäköisesti jotain väärin kun taas blogini on tuolla päivitettyjen listalla. En ole vielä tallentanut enkä julkaisut kirjoitelmiani - luonnos siellä on kyllä odottamassa mutta ei sen pitäisi vielä olla julkaistuissa.
Jos joku ihmettelee - pahoittelen tapahtunutta.
Tällä kertaa äänestäminen oli tosi vaikeaa. En tunne vielä tämän pikkukaupungin “tapoja” enkä esim. ehdolla olevia ihmisiä. Vaalikoneet on nyt mitä on - ehkä sieltä jotain selkoa saisi jos osaisi lukea. Joka tapauksessa olen äänestänyt - naista - ja ehkä lähivuosina on näkyvissä myös näiden vaalien, toivottavasti positiivinen, vaikutus kaupunkimme kehittämiseen. Se jää nähtäväksi. Illalla täytyy katsoa vaalivalvojaisia, aihe kiinnostaa, kieltämättä.
Suomen BB talosta poistunut Munya on palannut Etelä Afriikan BB-taloon ja meno siellä näyttää todella erilaiselta kuin meillä. Kadehdin tuota uima-allasta! Tämä vaihtokaveri oli todella positiivisella tavalla yllättävä - kerta kaikkiaan fiksu ja miellyttävä rotunsa edustaja. Oikein tykästyin kaveriin. Tässä linkki Etelä Afrikan BB-taloon.
Sateinen harmaa päivä, mutta eipä anneta sen masentaa. Vieraita on tulossa joten palaan asiaan myöhemmin.
Käykää ihmiset äänestämässä!
PS. Se piti vielä sanoa, että piruttaa tämä kesäajan kanssa pelleily!
Ja vielä. Mainasi unohtua: Vintin blogista koppasin tämän linkin. Mitä mieltä olet ikääntymisestä - voit nimittäin itse olla jonakin päivänä kirjoituksen äidin tai tyttären asemassa!
Viime aikoina olen miettinyt ihmisten käytöstä, kaikenikäisten ihmisten. Nuorison väkivaltaista käyttäytymistä ja vanhempien (kotien, koulujen, työyhteisöjen, yhteiskunnan/valtiovallan) kykenemättömyyttä puuttua siihen. Mikä yhteiskunnasta, meistä, on tehnyt näin suvaitsemattoman, ahneen ja itsekkään? Mehän elämme “hyvinvointiyhteiskunnassa”, nokian ja pisan luvatussa maassa, jossa omaa etua ajetaan polkemalla heikommat jalkoihin ja jos ei muu auta otetaan käyttöön järeät aseet; kiusaaminen, vähättely tai vitsin varjolla mollaaminen. Mikä meni pieleen?
Olen järkyttynyt tämän syksyn tosi teeveestä, Big Brotherista, ja näistä talon nuorista asukkaista. Miten ja miksi tällainen porukka on taloon valittu. Oikein testien kautta on valituksi tullut ikäryhmänsä tasapainottomimpiin lukeutuvia persoonia, ilmi selvästi. Narsistien narsisteja! Onko ohjelman tuottajalla ollut tarkoituksena saada nämä ihmiset käyttäytymään kuin häkkiin suljetut apinat? Siinä tapauksessa apinat ovat täyttäneet kaikki toiveet moninkertaisesti.
Työpaikka- ja koulukiusaamisesta on puhuttu jo jonkin aikaa. Ja siitä kuinka vaikea siihen asiaan on saada muutosta ja kuinka hirvittävän paljon kiusaaminen vaikuttaa kiusatun elämään, joskus koko elämän ajan. Kaikki tämä on tiedossa ja yhteiskunta levittelee käsiään. Ei kuulemma voi asialle mitään. Se on ihmettelyn aihe mutta en ihmettele enää. Tässä ohjelmassa on nähty kuinka kiusaamisesta tulee yhteisökelpoista ja hyväksyttävää. Ja joka sitä ei kestä syyttäköön vain itseään.
Taloon on saatu harvinaisen sivistymätöntä porukkaa. Kiroilevia, piereskeleviä itsensäpaljastajia ja ihmeen yksimielisesti joitakin silmätikuksi otettuja “kavereitaan” kiusaavia narsisteja. Tämä porukka ei keskustele vaan läyhää ja innostuu riemunkiljahduksiin ainoastaan kun luvassa on tupakkaa ja alkoholia. Saunaa ja bileitä. Eikä heillä näytä olevan koskaan oikeasti hauskaakaan. En virka mittään noiden hahmojen suhtautumisesta seksiin enkä puutu itse kunkin seksuaaliseen suuntautumiseen. Se on oma lukunsa. Sanon vaan: kaikki käy kaikille that´s it.
Enää ei ole syytä ihmetellä nuorison keskuudessa tapahtuneita väkivaltarikoksiakaan. Nämähän ovat eläimen tasolla kun saavat vähän siideriä jms. napaansa. Kun polla on sekaisin syystä tai toisesta voi tapahtua mitä hyvänsä, humalainen nuorisojoukko on todella pelottava ilmiö. - Itkevät ja katuvat sitten seuraavana päivänä hetken aikaa, mutta kohta kaikki alkaa taas alusta.
Viimeksi sunnuntaina poistettu henkilö kertoi kiusaamisen ja takanapäin puhumisen olevan niin hauskaa puuhaa että aikoo jatkaa sitä talon ulkopuolellakin. Jessus mitä puhetta!
Ja keskustelupalstat täyttyvät kommenteista. Siellä keskustelevat eivät ole ajattelutaidoiltaan talon asukkaita kummempia. He inhoavat sitä paljon vaatteita omistavaa “rikasta tyttöraukkaa” ja haluavat moisen pois talosta mahdollisimman nopeasti. Talossa on jäljellä 3 poikaa. Hyvin omalaatuisia persoonia. Etten sanoisi panevat halvalla joka ikistä talossa asustelevaa naista ja pelaavat härskejä pelejään talon naisten selän takana. Saa arvata huomaavatko typykät että heitä viedään kuin vierasta sikaa? Eivät huomaa takuulla yhtään mitään. Ja kaiken huipuksi keskustelupalstojen valtiaat toivovat näistä kolmesta kaverista omalaatuisimman voittavan koko potin. Huh, huh.
Koko ohjelma, tuotantoineen, talo asukkaineen ja keskustelupalstat “äänestäjineen”, kertoo enemmän kun tuhat sanaa yhteiskunnastamme. Syytä on huoleen. Jotain pitäisi tehdä. Mutta mitä?
YouTube:Â Markku Aro - Anna kaikkien kukkia kukkia vaan
 
Sorry. Kun muokkaan blogiani se ilmestyy aina tuonne päivitetyt blogit luetteloon mikä on tosi kiusallista. Olen taas räpeltänyt täällä ja harmittaa kun blogin muokkausta ei voi tehdä ilman että se keikkuu tuolla päivitetyissä. Korjasin sivupalkin elementtejä ja lisäsin sinne Marlan kuvat rss syötteenä joten Marlan kuvat kuvablogin uusin päivitys on siellä nyt vaivattomasti nähtävissä.
Mukavaa syyssunnuntaita kaikille blogini lukijoille!
Rakastan näitä nykyajan vempeleitä kuten tietokoneita kaikkinen ihanine oheislaitteineen, digikameroita, skannereita ja kuvankäsittelyohjelmia. Tietotekniikan maailma on kuin suuri ristisanatehtävä. Yksi oivallus johtaa toiseen ja kun oppii hyödyntämään kaikki epäonniset kokeilut ja säheltämiset erilaisten laitteiden kanssa tulevat perusasiat jossakin vaiheessa jokseenkin tutuiksi.
Johtuen sukupuolestani ja ehkä iästänikin, olen aika lailla yksin näiden tietokoneitteni ja digikameroitteni yms.kanssa. Ikäisistäni naisista, ystävistäni, en juuri koskaan saa juttukaveria jos/kun haluan pohdiskella esim. uusimpia tietotekniikan ihmeitä, digikameroiden kehitystä jne. Näissä asioissa tulen huomattavasti paremmin toimeen miesten kanssa. Ja mitä nuorempia sitä parempi - nuoret ovat imeneet tietotekniikan aakkoset jo “äidinmaidossa” ja tietävät näistä asioista keski-ikäisiä lajitovereitaan enemmän, eivätkä he myöskään panttaa tietoa kuten jotkut vanhahakot nörtit saattavat tehdä.
No - nyt sitten sorruin miniläppäriin. Kaikkihan tietävät nämä A5 kirjekuoren kokoiset laitteet joista on puhuttu jo jonkin aikaa. Törmäsin tähän ihanuuteen eräässä ostosparatiisissa enkä voinut sitä vastustaa. Olen nimittäin matkoilla ja potenut jo joitakin päiviä vieroitusoireita kun nettiin eikä sähköpostiin ole pääsyä. Kaiken varalta pakkasin onneksi lähtiessäni mukaani kännykän ja laturin ja digipokkarin ohella myös mokkulani, joten miksi vastustaa kiusausta kun nettimaailma on ihan käden ulottuvilla, ei puutu kun pieni ja kevyt kannettava?
Tämä laite on kätevä. Pieni, vain kalenterini kokoinen, ja kevyt ja se pitää sisuksissaan kaiken tarpeellisen. Käyttöjärjestelmä on Windows XP ja kone hakee automaattisesti langattoman verkon jos sellainen on saatavilla. Kun ei ole, Mokkulan USB kaapeli vain koneeseen ja kaikki muu käy automaattisesti. Voisiko olla sen helpompaa tapaa surffailla tai lukea sähköpostejaan?
Minliläppärin tiedot: Acer Amilo One. Muisti 1 Gb, kovalevy 120 Gb, 3 x USB, SD-kortinlukija, Windows XP jne. - Suosittelen lämpimästi, varsinkin paljon matkusteleville tai muuten tien päällä liikkuville.
Taloussanomat varoittaa netin vaaroista - ja syystä. Varsinkin nuoret kirjoittelevat blogeissaan elämästään hyvinkin yksityiskohtaisesti. Sanoja ei säästellä kun puhutaan opiskelusta, työelämästä, lintsaamisista, poikaystävistä, seksisuhteista, juhlimisista, dokaamisista jne…
Tästä pitäisi puhua enemmänkin julkisuudessa. Luulenkin että nuoret eivät osaa ajatella asiaa tältä kannalta. Harvempi tulee ajatelleeksi, että netissä kerran julkaistu elää siellä omaa elämäänsä vielä sen jälkeenkin kun kirjoittajan nuoruuden hurjat vuodet ovat ohi ja ajatukset ja aatteet sekä dokaamiset hirveine kankkusineen ovat mennyttä aikaa. Elämänkokemuksen myötä ajatus- ja arvomaailma muuttuu enemmän tai vähemmän se on selvä. Jos/kun kirjoittaa omalla nimellään voi noilla nettikirjoituksilla olla kauaskantoisia seuraamuksia esim. työpaikan hukumenettelyissä. Työnantajat kun käyttävät yhä enenevässä määrin internettiä avukseen selvitellessään työnhakijan taustoja. Taloussanomien kirjoituksessa on hyviä esimerkkejä aiheesta.
Entäpä jos tyttö/poikaystävä, tuleva vaimo/aviomies tai anoppi jne. löytäisi netistä nuo hurjimmat “hengentuotteet” joissa ei sanoja säästelty?
Sama koskee kirjoitettuja epätodellisia tarinoita, niistä kun ei lukija voi tietää ovatko omakohtaisia kokemuksia vai mielikuvituksen tuotteita.
YouTube: Jamppa Tuominen - Kerro kuiskaten tunteesi
Olen jo pitemmän aikaa suunnitellut kuvablogin perustamista tämän Sanat, kuvat ja sävelet blogini rinnalle. Nyt se on toteutettu, blogi on nimeltään Marlan kuvat ja linkki siihen löytyy myös oikean sivupalkin linkit-alta.
Ensimmäiset kuvat ovat kuvia Montenegrosta - Budva1. Näitä kuvia on minulta pyydetty joten ajattelin aloittaa matkakuvilla.
Olen tässä jo jonkin aikaa miettinyt muuttaa muualle. Tänään sattui silmiini jo toisen kerran kovaa pornoa tällä saitilla. Eipä tuo mitenkään muuttanut maailmankuvaani tai pahemmin särkenyt illuusioitani, mutta näkemäni kaltaisille kuville olisi varmasti tarjolla muitakin tahoja joissa itseään voi toteuttaa tuolla niin “mielenkiintoisella” saralla niin halutessaan.
Ylipäätään mielestäni ei kannattaisi kovin hanakasti tai yksityiskohtaisesti esitellä noita alapään näkymiä, itse asiassa eiväthän ne ole kovin kuvauksellisiakaan - rumia näyttivät olevan nuo kaikelle kansalle esitetyt pyllistykset. Paljaita rintoja nyt on nähty monenmoisia - ei se mitään järisyttävän uutta ole. Nuo kuvat vain leimaavat koko tämän pienen blogiyhteisön - se ei liene tarkoitus - vai!?
Ei siinä mitään, ehkä moinen sopii joillekin - minun juttuni ovat enemmän sellaisia kukkahattutädin tarinoita ja ymmärrän kyllä itse milloin on syytä poistua seurasta. Antaapa asian hautua - “muuttolaatikot” on jo pakattu.
