Puhelin = ongelma!
Maailma on mennyt kummalliseen suuntaan. Kuten nyt nämä kännykät.
Pitääkö ihmisen olla tavattavissa vuorokauden ympäri joka hetki? Mielestäni ei. On hermostuttavaa kun kännykän soittoäänet kantavat korviin tilanteessa kuin tilanteessa ja jotkut ihmiset haluavat vain viihdyttää itseään soittelemalla ympäriinsä ja jutella niitä näitä. Asialliset, lyhyet puhelut ovat OK, mutta itse en viihdy puhelimessa jaarittelemassa turhanpäiväisistä asioista. Itse asiassa en ole koskaan viihtynyt. Ja kun ajatellaan, että joskus puhun puhelimessa kolmekin tuntia päivässä (huom. joka päivä - ei kenelläkään riitä uutta jutunjuurta joka päivälle), joskus enemmänkin eri ihmisten kanssa on se aivan hengästyttävää. Ihmettelen itsekin että jossakin välissä saan kuitenkin hoidettua muut pakolliset asiat.- Verenpaine siinä nousee ja kiukku!
Ja jos joskus käy etten syystä tai toisesta vastaa puheluun juuri sillä siunaamalla hetkellä ihmetellään missä olen ja mitä oikein puuhailen. Aaarrrg.
Minulla on vanhoja sukulaisia, jotka soittelevat joka päivä ja kun muistikin alkaa olla vähän niin ja näin soittoja saattaa tulla montakin päivässä. Siihen päälle sitten muut puhelut niin ongelma on valmis. Polla kuumana kun noita juttuja kuuntelee päiväkaudet ei pidä ihmetellä säiteilyjä tms. henkisiä ja fyysisiä haittoja joita kännykän liiallinen käyttö saattaa aiheuttaa.
No - nyt on tultu pisteeseen että saa riittää ja aion sen myöskin tuoda julki - en kestä enää hetkeäkään puhelinterroria. - Tulipahan sanottua.
